tiistai 13. toukokuuta 2014

Kolme naista!


TYTÄR!

 

 




Siunatkaa rukouksissanne toisianne äiti ja tytär
sillä suhteenne on ainutlaatuinen
ja täynnä mahdollisuuksia siitä hetkestä lähtien
kun ette enään velo omaa elämäänne toisiltanne.
                                            ( Anja Porio)


Tytär syntyi keskelle kesää, juuri kun kukat alkoivat puhjeta kukkaan ja puiden lehdet olivat vielä hennon vihreitä. Kaunis aurinkoinen lauantai- päivä oli täynnä syntymisen  enteitä ja päivän loppuessa utuiseen hämäryyteen, yön astuessa esiin, uuden päivän ensimmäisenä tuntina, pieni ihminen saapui. Sunnuntai- päivä sai arvokkaan alun ,se vastaanotti ihmeistä suurimman.

Tytär syntyi pikkusiskoksi,ison-siskon rakkaaksi, pellavapääksi , herkäksi, sydänten sulattajaksi. Iloinen , kiltti pikku-neiti oli omatoiminen ja kasvaessaan isommaksi , kaikessa mukana.
Tuo neiti oli varma osallistuja hiihto- ja juoksukilpailuissa. Vierasta ei ollut palettiharrastus tai pianotunnit .Jossain välissä tanhutunnit saivat harrastajan, kunnes suuri rakkaus hevosiin vei tytön sydämen kokonaan.

 Haaveena elämäntyöstä taisi tuolloin olla eläinlääkäri, eli haaveet olivat paljon korkeammalla kuin äidillä aikoinaan.Lapset kuitenkin vetivät lopulta sydämen  puolelleen ja opinnot suuntautuivat hoitoalalle. 

Nyt tuo nuori nainen on kolmen tyttären äiti. Lempeä ja määrätietoinen  kasvattaja joka kulkee kasvatuksessaan vähän  samoja polkuja kuin äitinsä aikanaan.  
Edelleenkin monessa asiassa ja touhussa  mukana oleva , suuren joukon ystäviä omaavana, tuo pellavapää , ruskeaveriköksi nykyisin  muuttuneena,
 on  aikuinen nainen joka tietää mitä tahtoo elämältään .

Kevään kynnyksellä tytär synnytti  oman  ihmeen, siskojen suureksi riemuksi
 Tuo pieni nappisilmä on puolestaan sulattanutt kaikkien sydämet.
Isojen siskojen lemmikki saa osakseen suurta rakkautta ja huolenpitoa.

Mitä tuon pienen elämään kuuluu ja mitä ajatuksia tuo ihmetys  on tuonut mukanaan , 
Siitä tarinani kertoo....

Hetken päästä..... Yritä pysyä mukana .
Kertomus kolmannesta sukupolvesta, tyttärentytöstäni .....ilmestyy tähän!











  


tiistai 29. huhtikuuta 2014

Tarina naisista!

 

 

Kolme naista

kolme elämää

kolme tarinaa

 

ÄITI

 


Omaan perheeseni, siis ihan lapsuuden aikaiseen, kuului äiti, isä, iso-sisko ja pikku-veli. Minä olin siis keskimmäinen pitkän ikäeron jälkeen siskooni ,joten minusta ehkä tuli perheen pieni lemmikki lellikki, kunnes pikkuveljeni syntyi.(niin minusta varmaan tuolloin tuntui) Elämä silloin oli hyvin tavallista. Ensimmäinen telkkari tuli taloon ,merkkinä Philips, iso laatikko joka oli mustavalkoinen, auto oli "Mosse" ja leikkipaikkana oli kaupan takapiha.Vesi kannettiin sisään ja ulos.Juhlaruokana oli nakit,herkkuja saatiin tosi harvoin .Ulkosaunassa saunottiin vain lauantaisin ja pyykki pestiin padassa. Asuimme tuolloin kaupan yläkerrassa pienessa kahden huoneen asunnossa. Myöhemmin,olessani jo kansakoulussa muutimme omaan punatiiliseen taloon , joka oli silloisen mittakaavan mukaan melko hieno.Nyt ajaessani lapsuuskotini ohitse  ,tuntuu se vähän vaatimattomalta.
 Lellikki kirjoitti silloiseen ystäväkirjaan haluavansa isona tulla äidiksi ja lastenhoitajaksi.
 Molemmat haaveet toteutuivat.Ihan omasta takaa.Nukkeja rakastavasta ja kotileikkejä leikkivästä pikkutytöstä tuli suurperheen äiti ,joka saattoi  sanoa olevansa lastenhoitaja, äitinä olemisen lisäksi.
Tuosta pikkuisesta tytöstä kasvoi nainen joka on  selvinnyt monellaisista elämän hetkistä. Nainen, jota on keitetty kaikenlaisissa "liemissä ".Nainen josta on kasvanut vuosien saatossa itseensä uskova,  ehkä vähän rohkeampi, aikuinen nainen. Jolle voin välillä  sanoa: Hyvä Sirpa, olen ylpeä sinusta! 

Vuodet vierivät vääjäämättä kovaa vauhtia eteenpäin. Ison perheen lapsista, noista pienistä piiperoisista, kasvoi itsenäisiä nuori.  Ajan kuluessa kaikki  he aikuistuvat kukin omaa tahtiaan.Äidin rooli on nyttemmin muuttunut vähän,kasvattajasta kuuntelijaksi ja olkapääksi, jonka luokse, toivottavasti, on välillä hyvä tulla. Äidin, jonka jonkinlainen elämänviisaus saattaa auttaa ilon- ja surunhetkissä pienen matkaa uuteen huomiseen.
 Jokainen heistä on luonut ja on luomassa koko ajan lisää, oman elämänsä tarinakirjaa, joista yhdestä kirjasesta raotan vähän sivuja. Pieni tarinani  kolmen naisen elämästä jatkuu ,tyttärestäni, toisesta sukupolvesta, erillaisemmasta kuin omani on ollut.


Tarina TYTÄR alkakoon .....kohta! 






maanantai 14. huhtikuuta 2014

Kädet!

Kolme sukupolvea!

 

 




Kolme naista 
kolme elämää,
kolme tarinaa....



Tarina jatkuu... ole mukana!





perjantai 11. huhtikuuta 2014

Lupaan olla sun!


Rakkaus!


Iltapäivän levollinen hetki,
 kuppi kahvia,
radiosta kuuluva musiikki.

Viikonloppu alkamassa,
perjantai, kiire väistyy ja vapaa alkaa.
On aikaa yhdessäololle,yksinololle, ystäville.
 Tulossa sellainen viikonloppu miten jokainen sen haluaa järjestää , parhaaksi katsomallaan tavalla.

Meillä tämä viikonloppu on täynnä aikaa,ei sovittuja tapaamisia,ei tekemättömiä töitä jotka pitäisi välttämättä tehdä loppuun.
On vain sinä ja minä.
On aikaa unelle ja unelmille.

 

On rakkaus joka lupaa olla sun kun päivä laskee iltaan...
 On hetki kuin runosta:

Nukahtaessani pidän
kiinni kädestäsi.
Olen kuin vene ,
joka illalla köytetään
vahvaan paaluun.
                                                                             A.Kemppainen


Viikonloppu on kuin tämä laulu
 sanoineen....

 


Rakkauden ja
 onnellisuuden
 täyteistä 
viikonloppua kaikille!


tiistai 8. huhtikuuta 2014

Blue Moon !



KUU!

 

 

 




Tässä vähän kuutamomusiikkia
 illan ratoksi,
 jazzahtavaa sellaista.
Laiskasti ,kepeästi, lekotellen

Nauttikaa!





sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Aamu!


Päivän paras hetki!

 

 




Aamut ovat mielestäni päivän parhaita.
 Päivän tapahtumat ovat  vielä edessäpäin ,on rauhallinen ja levollinen olo. Tämä tietenkin vain jos ei ole lähdössä mihinkään ,eikä ole sopinut minkäänlaisia tapaamisia kenenkään kanssa.
 Minusta on näet tullut aamuisin mahdottoman hidas ja saamaton ,suorastaan laiska.
 Liekö vanhuutta vaiko  vaihdevuosien tuomaa jähmeyttä joka tuntuu ulottuvan raajoista ylös aivoihin.
Aamuisin ehkä kuitenkin saan jonkinlaisia uusia ideoita (ainakin minulle), jotkut toteutuskelpoisia toiset taas eivät.


Tässä yksi aamutuotos.
Lyhtyjen uusi

 " KESÄLOOKKI"








Vielä hetki odotusta, kesä tulee.....