Joulukalenteri!

6
luukku


VAPAUS

SUOMENMAA

Maa kunnasten ja laaksojen,

mi on tuo kaunoinen?

Tuo hohtees kesäpäivien,

tuo loistees pohjan tulien,

tuo talven, suven ihanan

mi ompi soma maa?

Siel tuhansissa järvissä

yön tähdet kimmeltää

ja kanteleittein pauhina

siel kaikuu ympär kallioi

ja kultanummen hongat soi:

se ompi Suomenmaa.

5-vuotiaallta Moonalta kysyessäni :

 Mitä

 itsenäisyys 

tarkoittaa?

Vastaus oli:

 Hän kyllä tietää

se on sitä 

että saa

 vapaasti

 tehdä mitä

 haluaa. 

Kiitos 

tästä itsenäisyydestä 

kuuluu niile,

 jotka taistelivat

 sen puolesta.

KIITOS!

Joulukalenteri!

5.

luukku

ONNI

Onnellinen on hän

joka oppii viihtymään

itsensä ja maailmansa 

keskeneräisyyden kanssa.

Onnellinen on hän

joka herää joka aamu

toiveikkaaana ja tarmokkaana 

tavoittelemaan

koskaan täyttymätöntä unelmaansa 

                                  (Tommy Tabermann)

Valon voima on ihmeellinen.

 Ihana aurinko saavutti aamukahvin aikaaan perimmäisen pellon perimmäisetkin  sopukat,

 juuri ne joita painava sumu 

on niin monena aamuna jämäkästi pitänyt otteessaan.

Nyt se kylpee valonhiukkasissa, keräten voimaa taas tulevaan harmauteen .

 Se näyttää aivan siltä kuin sen olisi 

helppo hengittää kaiken 

tuon valoisuuden alla.

Pelto ja

minä 

elämme

tänään.

 

 

Joulukalenteri!

4
luukku



KAIPAUS

Juuri tälläisina aamuina, kun sumu valtaa koko pihapiirin,

 ilma on harmaa ja

valoisuudesta ei ole tietoakaan,

 juuri silloin kaipaan suunnattomasti kesää ja kesän ääniä.

Niitä ääniä kun aamulla joutsenet lentävät talon yli ja

 kurjet kulkevat uintimatkalle riemukkaasti huutaen.

 Kun pienet linnut ovat jo aamuyöstä virittäytyneet aamukonserttiin

 vaikka koko muu maailma vielä uinuu prinsessan unta.

Juuri näitä asioita kaipaan .

Kaipaan auringon nousuja kun kun se

 alkaa nousta kaukaa pellon reunalta ja  

 pieni tuuli vie vielä viimeisiä yöpilviä sen edestä pois. 

Mistä saan sen voiman jolla

 kestan  kaiken tämän kesän kaipauksen.

Kaipauksellani ei

 ole tänään

 rajaa!

Joulukalenteri!

3.

luukkku

HAAVE

Haaveilu on mielen leikkiä .
Pilvilinnojen rakentelu ja
 taivaanrannan maalailu on
 terveen mielen leikki.


Jokaisella meistä on kaikenlaisia haaveita. Järkeviä ja aivan järjettömiä.
 Tärkeitä asioita kuitenkin niistä haaveilijalle.
Uskoisin niin . 
Itselläni on ollut yksi haave,niiden satojen muiden haaveiden joukossa.
 Tämä haave on melko hassu,
kuitenkin täysin toteutettavissa.
 Tämän haaveen olisin ehkä pyynöstä saanut joulupukilta,
vaihtoehtoisesti  tilipäivänä käynyt itse hankkimassa.
Mutta ei,
 olen vain haaveillut siitä.
 Kunnes eräänä päivänä , intohimoisena kirppistelijänä,
 eksyin Fidan-kirpparille. 
Siellä se odotti minua.
 Marimekon raitayöpaita. 
Tiedäthän sellainen pitkä,
 jonka alle saa jalat mukavasti kipparaan,
 lämpöiseen .
Voi ,että olin iloinen ja onnellinen. Vihdoinkin . 
Olin onnellinen Marimekon yöpaidan omistaja.
Ja niin edullisesti.

Joskus haaveilu voi
 tuottaa tuloksen . 

Minkälaisista haaveista sinun

 päiväsi on tänäään tehty.

Joulukalenteri!

2.

 Luukku

MUISTO

Aamulla herättyäni

 mielessäni oli kaikenlaisia muistoja.

Muistoja lapsuudestani,

vanhemmistani ,

kodeista joissa olen asunut,

tapahtumista joita olen elänyt.

Mieli oli vähän haikea ,

mutta samalla kuitenkin onnellinen,iloinen

Miten rikasta elämäni on ollutkaan.

Miten paljon siihen on mahtunut iloja sekä suruja.

Miten ihania ja rakkaita

 ihmisiä ympärilläni on ollut.

Miten paljon rakkaita

ihmisiä on vielä

 vierelläni kulkemassa tätä hetkeä,

päivää,

kuukautta 

vuotta,

vuosia. 

Muistaisin, että nuo muistot ovat muokanneet 

minusta juuri tälläisen kun nyt olen .

Yksi rakkaimpia muistojani

 on isäni ja hänen viulunsa.

 Voin silmissäni nähdä  yhä isäni sormet 

kun ne kulkivat viulun kielillä saaden 

aikaan ihmeelisiä säveliä ja 

kuinka turvalliselta

 nuo hetket silloin tuntuivat. 

 Oli vain 

isä,

viulu ja

 sävel.

Joulukalenteri on täällä jälleen!

Vähän etuajassa mutta
jälleen on aika avata

1.luukku

ÄLÄ
UNOHDA

Olemalla kynttilöitä 

toisilleen 

eivät ihmiset koskaan

 kulje täällä yksin .

                              (Tommy Tabermann)

Niin paljon surua ja kyyneleitä

on monen ihmisen elämässä tänäkin päivänä.

Jos pienellä ajatuksella,

kosketuksella,

 eleellä 

saat jonkun tuntemaan onnellisuutta

olet silloin kuin kynttilä

 joka loistaa läpi pimeyden.

Joten älä unohda mikä ja miten tärkeä aarre

 sisältyy jokaiseen päivään ,

se aarre olet

 sinä! 

  

Minä palaan !

SITTENKIN!

HELLO!

SÄ HUUDAT!

Olen palanut.

 Kuin Adele

 Kuin Cheek

. 

Tauko on ollut pitkä,ei yhtä pitkä kuin kyseisillä tähdillä, 

  pitkä kuitenkin,

 tavalliselle tallaajalle.

.

Mietin, koko alkavan syksyn ,jätänkö taakseni tämän.

 Hautaan Elämää pellon reunalla.

Hiirenhiljaa,

 ilman minkäänlaisia seremonioita,

 huhuilua,

runsaita mielipidekysymyksiä,

 anomisia jatkamisesta.

Poistuisin arvokkaasti.

 Ja se olisi siinä.

Kaikken loppu! 

 Kesä on mennyt menojaaan .

Talvi pyrkii sisään,

vaivaloisesti,

 sekin,

mutta niin  määrätietoisesti.

 Tietäen mitä tahtoo ja mitä tuo tullessaan.

Ei niinkuin minä. 

 Epätietoinen osaamisestani, 

antamisesta,

 kyvystä tai kyvyttömyydestä

 laittaa ajatuksia näkyville näiden pienten kirjaimien kanssa

ja sijoittaa ne kaikki oikeaan järjestykseen valkoiselle paperille.

Mutta, mutta....

Kuitenkin ,

tämä kaikki on sittenkin ihanaa ajatusleikkiä,

 hiljentymistä monien  ajatusten virralle. 

Mielikuvien poimimista.

 Katselemista kaukaisuuteen,

 jossa asiat ja kuvat  kulkevat omia teitään. 

Iloa ,ja onnea siitä että saa ne lopulta vangittua ja siirrettyä elämään 

paperille, elämään omaa elämää .

Joten kaikki tämä on sittenkin tärkeätä

minulle, itselleni, ennenkaikkea.

 Ehkä myös sinulle joka satut eksymään sivuilleni ja 

lukemaan ajatuksiani .

Joten olen palanut. 

Elämää pellon reunalla

 jatkuu.