Joulukalenterin 7. luukku aukeaa!

L-niinkuin

LUMIUKKO

 

 

 

 

Joulkalenterin 6. luukku aukeaa!

ITSENÄINEN 

SUOMI

ONNEA!

 

Joulukalenterin 5.luukku aukeaa!

H-niinkuin

HIIRI

 

Kotihiiri pääsee helposti asuinrakennusten sisätiloihin jopa 1cm. kokoisesta kolosta ja erillaisten materiaalien läpi.

Aamuni alkavat tasaisesti samalla reseptillä.

Vääntäytyminen sängystä ylös, koirat ulos pissalle.Onneksi menevät iloisesti tarpeilleen,ettei tarvitse heti pukea itselle  päälle ja lähteä seisoskelemaan ulos kylmään.

Koirille nappulat turpoamaan ja kahvinkeitin päälle .Niin tuttua ja turvallista.

Mutta ei tänä aamuna. Hiiren pieniä papanoita ympäri tiskipöytää. IIIKKKKK.

Siirtelin hiukan tavaroita katsoakseni missä kaikkialla papanoita mahtaa olla ja silloin näin sen.

Inhottava siimahäntä vaani kahvinkeittimen takana.

Minä huutamaan ja puuhellan päälle istumaan.

Hiiri siirtyi, ehkä, huudosta pelästyneenä toiseen paikkaan ja minä piilouduin makuuhuoneeseen.(olen niiiiin naisellinen, että! ) Soitto miehelle töihin joka sitten hälytti vävyn avukseni.

Hiiri piti meitä ihan pilkkana, piiloutui niin hyvin että emme välillä nähneet kuin vilauksen siitä.

Lopulta se hyppäsi työtasolta alas ja yrityksistä huolimatta emme saaneet nuijittua sitä harjalla tajuttomaksi.(lue: kuolleeksi)   Joten vaaniminen jatkuu näin... 

Jaksankohan istua koko päivän pöydän päällä!

Joulukalenterin 4.luukku aukeaa!

R-niinkuin

Rakkaus

 

Yöllä kosken nukkuvaa kättäsi,

siinä on sydämesi kuumuus

sen vahvat viivat on tutut.

Kiihkeästi pujotan oman käteni käteesi

elämänviivan elämänviivaan

kärsimysviivan kärsimysviivaan.

                (Rakel Liehu)

 

 

Joulukalenterin 3. luukku aukeaa!

H-niinkuin

huulipuna

Kolme asiaa (muunmuassa) jotka tuottavat minulle päänvaivaa

ovat:

Huulipunan osto.

Sukkahousujen osto.

Hiusten pituus. 

Huulipunia löytyy kaapistani useita,vaikka

olen heittänyt niitä jo useita pois. Voin siis " hyvällä omallatunnolla"

ostaa taas uusia poistettuani "huonot ostot"

Väri tuntuu kaupassa aina super hyvältä, mutta kotona se näyttää useinmiten liian tummalta, liian vaalealta, tunkkaisen väriseltä, liian sinipunaiselta.Joten ei ole helppoa valita punaa.

Toinen vaikea ostettava on sukkahousut.Tosi on !

Varsinkin jos pitää ostaa juhlasukkahousut. Pitääkö väri olla hiekka, kamel, pippuri, kiiltävä, puolikiiltävä, slim, slam ja vaikka mitä niitä nyt on.Tukeva ,ei tukeva, kiristävä ,kuristava ja niin pois  päin. Eli ei siis helppo tehtävä.

Hiukset ovat sitten sarjassa :en koskaan tiedä mitä haluan!

Kampaajalla sanon :jospa leikattaisiin lyhyemmäksi Kotona venyttelen niitä sitten peilin edessä. Tai sitten sanon ,että jätetäänkin pitempi malli , minä kasvatan nyt!

Kotona taas peilin eteen ja tuskailen ,että eihän näitä nyt saa mitenkään. Naisen mieli on niin kummallinen. 

Nyt minulla on jälleen kerran kasvatusvaihe, eli saa nähdä miten käy.

Mutta... tänään taisin päästä yhdestä huolesta ,nimittäin huulipunasta. 

Ostin uuden ja tämä taitaa olla nyt se

 THE HUULIPUNA!

Puna on punainen , ainoa asia mikä taitaa olla punainen meillä nyt jouluna.Helposti levittyvä ,pitävä ,hyvälaatuinen ,merkkituote.

Olen aivan myyty !Olen vihdoinkin sinut huulipunani kanssa.

 Voi miten elämä on ihanan punaista!

 

Tämän tarinan loppuu sopii Jenni Vartiaisen laulu, jossa kerrotaan huulten punaamisesta ja ikuisesta rakkaudesta.

 MINÄ ja HÄN

Joulukalenterin 2.luukku aukeaa!

S-niinkuin SATUPUU!

 

Joulukuun toinen päivä alkoi 

ihanalla auringon paisteella. Pakkasta ulkona on kuutisen astetta,eli loistava keli ulkoiluun.

Eilen illalla oli taas mieletön myrsky ja valotkin olivat  muutaman tunnin pois. Kynttilät ja otsalamput ovat näin maalla asuessa tarpeellisimmat välineet mitkä tiedän.

Koirien kanssa käytiin kävelyllä kuvaamassa

SATUPUUTA.

Se on ehkä tavallinen kataja ,pylvään muotoinen

korkea ,sadunomainen. Eli satupuu minun mielestäni. 

Uskon ,että illan hämärtyessä metsän eläimet kokoontuvat sen juurelle juttelemaan.

Kertomaan tarinoita päivän touhuista ,hyvistä ruokailupaikoista, ihmisistä joita ovat nähneet.

Vähän samanlaisista asioista kuin me ihmisetkin,  kun päivän päättyessä kokoonnumme koteihimme  viettämään aikaa perheemme tai  ystäviemme kanssa.

Kun satupuun alla on oikein hiljaa,voi melkein kuulla puun kertovan eläinten tarinoita, juuri niinkuin saduissa tapahtuu.

 

Vai mitä mieltä olet itse.

Onko se satupuu.....

Joulukalenterin 1. luukku aukeaa!

J- niinkuin 

joulupukki

 

 

 

Joulupukki on hyvä ja kiltti,kuvitteellinen mieshahmo, joka tuo jouluna lahjoja!

Joulupukki ajatus on lähtöisin 300-luvulla eläneestä Myran piispasta Pyhä Nikolauksesta.

Suomessa lahjoja jakava Nikolaus tuli tunnetuksi 1800-luvun alussa.

Ensin joulupukki perinteisesti pukeutui harmaaseen turkkiin, mutta toisen maailmansodan jälkeen asu vaihtui punaiseen nuttuun amerikkalaisen Santa Claus-joulupukin vaikutuksesta.

Omasta lapsuudesta muistan kuinka jännittävä ja pelottava joulupukki oli. Vielä näin aikuisenakin  joulupukki tuo vähän pelonsekaisia tunteita mieleen ,vaikka usko tuohon partasuuhun on mennyt jo vuosikymmeniä sitten. 

Oikeastaan koko joulu menetti tavallaan viehätyksensä sen uskomuksen myötä ettei joulupukki olekkaan totta vaan satua.

Tässä muutamia joulukuvia vuosien takaa,kun joulupukki sai lahjatoivomuskirjeen postilaatikkoon vietynä ,mistä tontut hakivat ne sitten yön aikana, silloin joulu oli vielä salaisuuksia täynnä, tonttujen kurkkiessa ikkunoiden takana.

Joulun riemu ja tunnelma oli käsin kosketeltavissa. Toisinaan ehkä kaipaan tuota lapsen riemua ja uskoa asioihin.Lapsen heittäytymistä joulun taikaan,sen salaisuuksiin .

Tämän ensimmäisen  "joululuukun" ,ensimmäisen adventisunnuntain voimme aloittaa tällä joululaululla, näin ehkä nykyaikaisesti, mahtipontisesti, kuitenkin joulun perimmäisen ajatuksen mukaan.

Matka jatkuu huomiseen......