tiistai 3. joulukuuta 2013

Joulukalenterin 3. luukku aukeaa!

H-niinkuin

huulipuna


Kolme asiaa (muunmuassa) jotka tuottavat minulle päänvaivaa
ovat:
Huulipunan osto.
Sukkahousujen osto.
Hiusten pituus. 



Huulipunia löytyy kaapistani useita,vaikka
olen heittänyt niitä jo useita pois. Voin siis " hyvällä omallatunnolla"
ostaa taas uusia poistettuani "huonot ostot"
Väri tuntuu kaupassa aina super hyvältä, mutta kotona se näyttää useinmiten liian tummalta, liian vaalealta, tunkkaisen väriseltä, liian sinipunaiselta.Joten ei ole helppoa valita punaa.

Toinen vaikea ostettava on sukkahousut.Tosi on !
Varsinkin jos pitää ostaa juhlasukkahousut. Pitääkö väri olla hiekka, kamel, pippuri, kiiltävä, puolikiiltävä, slim, slam ja vaikka mitä niitä nyt on.Tukeva ,ei tukeva, kiristävä ,kuristava ja niin pois  päin. Eli ei siis helppo tehtävä.

Hiukset ovat sitten sarjassa :en koskaan tiedä mitä haluan!
Kampaajalla sanon :jospa leikattaisiin lyhyemmäksi Kotona venyttelen niitä sitten peilin edessä. Tai sitten sanon ,että jätetäänkin pitempi malli , minä kasvatan nyt!
Kotona taas peilin eteen ja tuskailen ,että eihän näitä nyt saa mitenkään. Naisen mieli on niin kummallinen. 
Nyt minulla on jälleen kerran kasvatusvaihe, eli saa nähdä miten käy.


Mutta... tänään taisin päästä yhdestä huolesta ,nimittäin huulipunasta. 
Ostin uuden ja tämä taitaa olla nyt se
 THE HUULIPUNA!
Puna on punainen , ainoa asia mikä taitaa olla punainen meillä nyt jouluna.Helposti levittyvä ,pitävä ,hyvälaatuinen ,merkkituote.
Olen aivan myyty !Olen vihdoinkin sinut huulipunani kanssa.

 Voi miten elämä on ihanan punaista!
 









Tämän tarinan loppuu sopii Jenni Vartiaisen laulu, jossa kerrotaan huulten punaamisesta ja ikuisesta rakkaudesta.
 MINÄ ja HÄN


1 kommentti:

  1. Näin miehenä on tuo juhlapukeutuminen paljon helpompaa. Tumma puku, vaalea paita ja solmio sopii jokaiseen juhlaan. Sukat on kanssa tummat, kiillottumat ja kuristamattomat. Tosin eipä siinä ole paljon mielikuvituksen tarvetta. Ja varsinkin kesällä kun ulkona on liki 30 astetta lämmintä, niin mikä voisikaan olla pahempaa kidutusta. Ainut helpotus on se, että jossain vaiheessa juhlia voi sitten jo riisua takin, ja löysätä sitä hirttonarua kaulassa.

    Kyllä tuon asun vaihtaisi mielellään siihen kesämekkoon, vaikka siihen sitten kuuluisikin nuo sukkahousut, joita joutuisi vähän aikaa ihmettelemään.

    VastaaPoista