SADE
Savun viehkeä leikki
siinä sielun koti
asfalttikadun lapselle
Tulen loimuun ja lämpöön
palaavat sukupolvet
jo menneet
syntymättömät lapset
unelmin tuhatvuotisin
Esiäitini jo tiesivät
liekin lähellä et koskaan yksin
(Anja Porio)
Tänään on ollut vähän sateinen päivä
Juuri oikea päivä laiskuuteen, oleiluun ja mietiskelyyn.
Aamulla, kota,
sai tämän päivän vieraat,kun asetuimme viettämään päiväämme sinne.
Ihana tulen rätinä ja lämpö täytti kodan ja sielumme
Pihalla sade pisaroillaan ravitsi kukkia ja puita.
Sade loppuu kuitenkin aina. Luonto on raikas ja puhdas.
Paljaan jalanpohjan verran
nurmikkoa,
maata.
Käsi kädessäsi kuljen.
Sinun kämmenpohjasi verran
rakkauden lämpöä,
taivasta.
(Anja Porio)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti