Missä kesä!

Unohdus!

Onko luonto-äiti unohtanut meidät,

pohjolan kansan. 

 KYLLÄ!

 

 

 

 

Vielä muutama päivä sitten ilma oli kesäisen kuuma ja kaikki tuskastelivat: Huhhu, ompa kuuma !

 Mutta eipä enään kukaan noita sanoja sano.

 Niin se ilma muuttuu kuin ihmisen mieli.

Viime viikonlopulla saimme olla jälleen kerran todistamassa yhden lapsemme rantautumista avioliiton satamaan. (mikä vanha ja kulunut sanonta) Miten kaunis morsian oli (on)  ja sulhanen komea.(edelleenkin)

 Hääjuhla oli mukava ja ylettömän hauska.
Kukaan ei ollut turhan tärkeä ja ilmapiiri oli vapautunut.Kaikki oli, etten sanoisi,täydellistä. 

Tämäkin mummo tanssi kuin nuori nainen melkein aamuyöhön saakka, jalat ja lonkat kipeiksi. 

Voi katoava nuoruus ! 

Voi katoava aika!

Ensi viikolla meidän perheessä alkaa kesäloma,eikä mikä tahansa loma, vaan rakkaani viettää kokonaista kaksi kuukautta minun hauskassa ja ihanassa seurassa.

 Olemme odottaneet tätä tulevaa kesää viime kesästä lähtien, jolloin päätimme asian,(jos työnantaja on suosiollinen ja antaa pitää ylipitkän loman)  että nyt jos koskaan yritämme mahdollistaa tämän suunnitelman, kahden kuukauden kesälomasta,

ja nyt se on tässä!

Ilman mitään sen ihmeellisempiä suunitelmia ja erityisempiä (työpurkki valmiina, tuskin  mahtuu kansi kiinni) työsarkoja, alamme viettämään Suomen suvea.

Aikalailla vapaa mieli ja olotila, minullakin.

Toivotaan että kesäämme kuuluu paljon läheisyyttä ja mukavaa yhdessäoloa.

Osaisimme päivien lomassa useasti sanoa toisillemme sen,
 miten tärkeä ja ainutlaatuinen toinen on.

Viime viikonlopun rakkauden ainutlaatuisiin hetkiin ja muistoihin , tämän päivän ja tulevan kesän hetkiin sopii
 Juha Tapion iki-ihana laulu: Minä sinua rakasta.

Sävel tässä on vähän kuin nuortenseurakunnan veisuissa ,
mutta sanat on sitäkin kauniimmat. 

Istu ja hiljenny kuuntelemaan........

Sateen jälkeen!

MAALLA!

 

 Aamulla  herään  käen kukuntaan ja sepelkyyhkyn huhuiluun.

 Kun avaan ulko-oven, koko ihana alkava kesä levittäytyy eteeni ja pikkulintujen suunnaton sirkutus täyttää pihan .

 Pellolle katsoessani huomaan ,että kurkipariskunta on tullut aamupalalle.

 Ne kävelevät pitkin ruokapöytäänsä arvokkaasti, hiljakseen ,

välillä päästäen mielettömän  "karjaisun" kun sanoen: Ompa hyvät pöperöt"

Siinä aamun hetkessä on sitä jotain, 

minkä vuoksi on niin ihana asua 

juuri tässä kodissa!

Sateen jälkeen pelto alkoi vihertää huimaa

vauhtia.

 Se on aina kuin uusi asia ,sitä ihastelee ihmeissään,

 vaikka sama toistuu joka ainut vuosi.

Kolme naista!

TYTTÄREN TYTÄR!

Synnyit tähdenlennosta,

ruusunkukasta hennosta,

taivaan sateenkaaresta,

äidin ja isän haaveesta.

                            (tuntematon)

Kun katson sinua niin aina ihmettelen miten täydellinen ihminen voi syntyä niin pienestä alusta ,kahdesta pienestä solusta.

 Asia on joka kerta niin ihmeellinen ja käsittämätön .

Sinä pikkuinen synnyit monen ihmetyksen ja odotuksen jälkeen.

 Kuinka monta kertaa siskosi  sanoivatkaan, kuin uutena asiana : Tiedätkö mummo ,että meille tulee vauva! Onnen ,ilon ja kikatuksen määrä oli joka kerta aivan valtavaa,  aivan kuin vasta kuultuna, useasti sanottiin :Ihanko totta ,mahtavaa! Vastauksena joka kerta oli :Niiiiin, talvella se tulee!

 Sinä päivänä kun isäsi ilmoitti isoille -siskoillesi sinun syntyneen , sitä ei voi muistella hymyilemättä.Kaikki se odotuksen jännitys pyrkautui iloon ja riemuun ,kymmeniin kysymyksiin .

Nukkumaankin piti mennä pikku-siskon  kuvan kanssa.

 Oli hellyyttävää katsoa kuinka monta kosketusta ja suukkosta tuo kuva sai  sen illan aikana. 

Sinä katsot maailmaa vielä niin ihmettelevin silmin .

Välillä katseesi on kovin tuiman oloinen ja hetkessä se on taas muuttunut aurinkoakin aurinkoisemmaksi.

 Sinulle riittää vielä äidin ja isän turvallinen syli ja siskojen leikkien seuraaminen. Olet onnellinen kun saat mahan täydeltä maitoa ja tutut äänet ja ihmiset ympärillesi.

 Suuri maailma odottaa sinua vasta tuolla kaukana.

Usein ajattelinkin minkälainen piipertäjä sinusta tulee vähän ajan kuluttua ja sitten myöhemmin kuin olet jo nuori nainen.

 Oletko määrätietoinen ja avulias kuin toinen siskoistasi vai herkkä ,mietteliäs, kuin isoin siskosi .

Minkälainen sinun tiesi tulee olemaan  tässä maailmassa.

 Olen onnellinen ,että olet saanut hyvät lähtökohdat elämääsi.Kannustavan ja rakastavan kodin.Monia läheisiä ja ystäviä jotka kuuluvat kiinteästi sinun päiviisi. Sinun on turvallista kasvaa tässä perheessä ja näiden ihmisten keskellä. 

Oma Saima-mummoni kirjoitti vuonna 1966  minulle muistokirjaan

seuraavan värssyn

Elosi olkoon kuin puronen 

joka hiljaa virtailee

ja niinkuin kedon kukkanen jota moni ihailee.

Olkoon se minunkin  toive sinun elämällesi.

Elo kuin purolla joka rauhallisesti ja määrätietoisesti uomassaan kulkee.

Välillä se kuitenkin voi mutkitella ja  virrata kovempaa, palaten takaisin kiireettömään lipumiseen.

 Kuin kukka joka kasvaa ylöspäin ,loistaen kauniina ,iloa antavana. Joskus tuulet sitä vähän tuivertaa,

 mutta juuret pitävät sen pystyssä ja ruokkivat sitä ,auttaen sitä kasvamaan täydelliseksi, juuri omanlaiseksi kukaksi.

 

    

                       

Kolme naista!

TYTÄR!

 

 

Siunatkaa rukouksissanne toisianne äiti ja tytär

sillä suhteenne on ainutlaatuinen

ja täynnä mahdollisuuksia siitä hetkestä lähtien

kun ette enään velo omaa elämäänne toisiltanne.

                                            ( Anja Porio)

Tytär syntyi keskelle kesää, juuri kun kukat alkoivat puhjeta kukkaan ja puiden lehdet olivat vielä hennon vihreitä. Kaunis aurinkoinen lauantai- päivä oli täynnä syntymisen  enteitä ja päivän loppuessa utuiseen hämäryyteen, yön astuessa esiin, uuden päivän ensimmäisenä tuntina, pieni ihminen saapui. Sunnuntai- päivä sai arvokkaan alun ,se vastaanotti ihmeistä suurimman.

Tytär syntyi pikkusiskoksi,ison-siskon rakkaaksi, pellavapääksi , herkäksi, sydänten sulattajaksi. Iloinen , kiltti pikku-neiti oli omatoiminen ja kasvaessaan isommaksi , kaikessa mukana.
Tuo neiti oli varma osallistuja hiihto- ja juoksukilpailuissa. Vierasta ei ollut palettiharrastus tai pianotunnit .Jossain välissä tanhutunnit saivat harrastajan, kunnes suuri rakkaus hevosiin vei tytön sydämen kokonaan.

 Haaveena elämäntyöstä taisi tuolloin olla eläinlääkäri, eli haaveet olivat paljon korkeammalla kuin äidillä aikoinaan.Lapset kuitenkin vetivät lopulta sydämen  puolelleen ja opinnot suuntautuivat hoitoalalle. 

Nyt tuo nuori nainen on kolmen tyttären äiti. Lempeä ja määrätietoinen  kasvattaja joka kulkee kasvatuksessaan vähän  samoja polkuja kuin äitinsä aikanaan.  
Edelleenkin monessa asiassa ja touhussa  mukana oleva , suuren joukon ystäviä omaavana, tuo pellavapää , ruskeaveriköksi nykyisin  muuttuneena,
 on  aikuinen nainen joka tietää mitä tahtoo elämältään .

Kevään kynnyksellä tytär synnytti  oman  ihmeen, siskojen suureksi riemuksi
 Tuo pieni nappisilmä on puolestaan sulattanutt kaikkien sydämet.
Isojen siskojen lemmikki saa osakseen suurta rakkautta ja huolenpitoa.

Mitä tuon pienen elämään kuuluu ja mitä ajatuksia tuo ihmetys  on tuonut mukanaan , 
Siitä tarinani kertoo....

Hetken päästä..... Yritä pysyä mukana .
Kertomus kolmannesta sukupolvesta, tyttärentytöstäni .....ilmestyy tähän!