Kun päivä on yhtä juhlaa!

Kaikkien ÄITIEN

ihka oma päivä!

 

 

 

 

Maan päällä paikka yksi on 

niin pyhä armas verraton.

Se tarjoo lemmen turvaisan 

ja kätkee onnen kalleimman. 

Vain sydän äidin tunnet sen 

niin hellä on ja lämpöinen .

Se riemuitsee sun riemustas ja

 tuntee huolta tuskistas.

Näillä laulun sanoilla herättelin
 lapsena ja vähän aikuisempanakin 
 oman äitini ja mummoni.
Valkovuokokimppu kädessä ja
 itse tehty kortti 
kuuluivat laulun kanssa
 saumattomasti
 yhteen.



Eilinen päivä oli vilskettä ja vilinää täynnä 
kun kotimme täyttyi lapsista, lasten puolisoista, lapsenlapsista.
Heti aamulla sain puhelimeeni kuvan tytärestäni ja minusta.
Kuvaan kuului teksti :
Äideistä parhain!

Painava ja arvokas viesti. 

Vaikka aina tuo ei omasta mielestäni
 mennyt noin ,että olisin
äideistä parhain.
Miten monet asiat tekisin nyt toisin,
 jos olisi tämä "viisaus" kuin nyt on,
 silloin kun lapset olivat vielä
 pieniä
 tai nuoria,
 tai melkein aikuisia.

Nyt kun lapset ovat jo aikuisia ,
 omissa kodeissaan olevia,
äitiys on saanut toisenlaisen sävyn.
Joka asiaan ei voi eikä haluakkaan puuttua,
 mutta toivon että voisin olla tukena ja
 rohkaisijana aina kun apuani tarvitaan .
Osaisin valita oikeat sanat ja
 kuunnella oikealla tavalla kun
puhumme:
 Asioista jotka vaivaavat mieltä.
Asioista jotka ovat tuoneet iloa.
Asioista jotka tarvitsevat puntarointia,
  Asioista jotka mietityttävät.
Asioista jotka itkettävät.
Asioista joihin tarvitaan kenties äidin mielipidettä.

Lapset voisivat aina kokea sen , 
että olen läsnä silloin kun siihen on tarvetta.


Monien halausten lisäksi sain ihanan kaulakorun johon oli kaiverrettu
jokaisen lapsen nimi. 
Nimen lisäksi korua koristi viisi kiveä
Kivet olivat nimetty lapsen syntymäkuukauden mukaan.
Toukokuu:vihreä smaragdi
Kesäkuu:vaalea ametisti
Huhtikuu:kirkas kristalli
Joulukuu:sininen topaasi
Marraskuu:keltainen topaasi

  

Jalokivinä,
 jokainen lapsi tuossa korussa,
 mutta ennenkaikkea minun
 sydämessäni.

Sydämessäni
 on myös aivan erityinen tila,
 niille lapsille jotka ovat tulleet 
elämääni silloin kun perustimme
 uutta perhettämme. 
Kaikki lapset ovat yhdessä ja erikseen
 rikastuttaneet elämääni äitinä.
Ilman näitä kaikkia lapsia
 en olisi se äiti mikä nyt olen. 



Ei yhtään vähäisempänä ,
vaan yhtä arvokkaana
 on nuo pikkuisten
lastenlapsien
 tekemät kortit.
Samoin kuin tyynyliina 
johon on piirretty 
ihastuttavat kuvat.  

 


Sokerina pohjalla on
 isompien lapsenlapsien
 antama taulu 
joka sanoillaan kiteyttää
 koko mummona olemisen 
ihanuuden

Näihin 
tunnelmiin 
jääden.