Sisko!

Siskokset,

sinä ja minä!

 

 

 

Minulle 

kukaan tässä maailmassa

ei ole niinkuin sinä

vain sinusta voin sanoa

että synnyit samasta äidistä

sama äiti ruokki meitä rinnoillaan

sama äiti kylvetti ja kapaloi

me olemme samasta kohdusta

monet muistot 

nousevat mieleeni 

ja pyydän

että osaisin olla tämän ainutlaatuisen osani arvoinen

myös sinulle

että osaisin avata itseäni ja jakaa tunteitani siten 

että voisit oppia tuntemaan minut paremmin 

että osaisin kuulla ja kysyä vointiasi siten

että sinun olisi mahdollista kertoa se

mitä nykyisin haluat sisaresi elämästäsi tietävän

että osaisin kasvaa siten 

että en ikuisesti katselisi sinua pikkusiskona

jonka asioihin isonsiskon pitää puuttua

että osaisin ymmärtää 

että sinun kokemuksesi

lapsuudenkotimme asioista ovat erillaisia kuin minun

ja silti yhtä tosia

että sisaruutemme voisi olla

 kahden aikuisen naisen ystävyyttä

                                                         (Irja Askola) 

Tämä viikko alkoi mukavasti, vietin kaksi hauskaa päivää siskoni hellässä huomassa. 

Näihin kahteen päivään sisältyi paljon lämpöä ja sisar energiaa. Hiljaisuudella ei ole paljon sijaa kun olemme yhdessä. 

Siskollani on oiva taito (kaikkien muiden hauskojen taitojen lisäksi)tehdä yhteisistä hetkistä  mielenkiintoisia ja mieleenpainuvia muistoja. 

Hyvän ruuan ja pitkien keskusteluiden lisäksi

vietimme hauskoja hetkiä kirpputoreilla, joissa pöytien koluamisen välissä, ehdimme parannella maailmaamme monelta kulmalta.Lisäksi teimme muutamia tosi hyviä ostoksia, tietenkin.( tärkeitä tavaroita joita ilman emme mitenkään voi olla, ja jotka ovat todella tarpeellisia)

Makoisten yöunien jälkeen, vallan merkityksellisen makoisten, koska oli iki-ihana nukkua ikkuna hiukan rakosillaan koko yön, (mummotauti iskee juuri pahimmilleen yöaikaan)sillä kotona se ei käy mitenkään päinsä, muutenkuin, että rakkaani nukkuisi täydet ulkotamineet päällään.(sellaista on harvemmin tapahtunut,tuskin koskaan, jos oikein muistelen) Siis asiaan,suuntasimme auton keulan kohti

 

Porvoon vanhaa kaupunkia.Minun täytyy tunnustaa ,että en ole koskaan käynyt kyseisessä paikassa, vaikka se tässä lähellä onkin. Sivistyksessä huima aukko siinäkin suhteessa. Vanhakaupunki oli kuin Tallinna pienoiskoossa, aivan ihana paikka.Todennäköisesti kaikki muut sen jo tietävätkin.

Aluksi tutustuimme harrastelija taiteilijoiden taidenäyttelyyn.Totesimme tauluja katsellessa ja niiden hintoja tutkisteltaessa, että kykenisimme itsekkin moisiin suorituksiin kirkkaasti, ja taulumme olisivat varmasti hintojensa veroisia.Kyseenalaistimme ehkä vähän taiteilijoiden luomuksia( sekä niiden hintatasoa), mutta eikö  sitä varten näyttelyjä  juuri pidetäkkin. (kauneus on katsojan silmissä ja rahapussissa)

Taulujen jälkeen etsimme mukavan kahvipaikan jossa istahdimme hetken, nauttien mukavasta kahvila miljööstä.

Rentouttavan lepohetken jälkeen matkamme jatkui kohti ihastuttavia pieniä putiikkeja joita riitti katujen molemmin puolin.Muutamasta putiikisti löytyikin tarpeellista ja myös niitä  "ilman tätä en voi olla" tavaraa.

 

Kauppakierroksien jälkeen löysimme itsemme jälleen ruokailun parista.Paikka oli Porvoon keskustassa ,torin reunalla ,vanhassa pankkikiinteistössä oleva kahvila. Piano musiikin tahdittamana virkistimme kehoamme maittavalla salaatilla javuohenjuustopiirakalla. Itsehillintämme joutui kovalle koettelemukselle katsoessamme lasivitriinissä olevia ihania kakkuja ja pikkuleipiä. Pystyimme hädintuskin välttämään tuon suuren kiusauksen kakkujen suhteen. Kymmenen pistettä kuitenkin meille koska voitimme itsemme.

Päivä oli jo kerinnyt pitkälle iltapäivään kun jätimme Porvoon taaksemme uskoen kuitenkin palaavamme kesällä ,  ikuistamaan  sen jokea, kun se liplattelee kesäisessä auringonpaisteessa .