Kolme naista!

TYTTÄREN TYTÄR!

Synnyit tähdenlennosta,

ruusunkukasta hennosta,

taivaan sateenkaaresta,

äidin ja isän haaveesta.

                            (tuntematon)

Kun katson sinua niin aina ihmettelen miten täydellinen ihminen voi syntyä niin pienestä alusta ,kahdesta pienestä solusta.

 Asia on joka kerta niin ihmeellinen ja käsittämätön .

Sinä pikkuinen synnyit monen ihmetyksen ja odotuksen jälkeen.

 Kuinka monta kertaa siskosi  sanoivatkaan, kuin uutena asiana : Tiedätkö mummo ,että meille tulee vauva! Onnen ,ilon ja kikatuksen määrä oli joka kerta aivan valtavaa,  aivan kuin vasta kuultuna, useasti sanottiin :Ihanko totta ,mahtavaa! Vastauksena joka kerta oli :Niiiiin, talvella se tulee!

 Sinä päivänä kun isäsi ilmoitti isoille -siskoillesi sinun syntyneen , sitä ei voi muistella hymyilemättä.Kaikki se odotuksen jännitys pyrkautui iloon ja riemuun ,kymmeniin kysymyksiin .

Nukkumaankin piti mennä pikku-siskon  kuvan kanssa.

 Oli hellyyttävää katsoa kuinka monta kosketusta ja suukkosta tuo kuva sai  sen illan aikana. 

Sinä katsot maailmaa vielä niin ihmettelevin silmin .

Välillä katseesi on kovin tuiman oloinen ja hetkessä se on taas muuttunut aurinkoakin aurinkoisemmaksi.

 Sinulle riittää vielä äidin ja isän turvallinen syli ja siskojen leikkien seuraaminen. Olet onnellinen kun saat mahan täydeltä maitoa ja tutut äänet ja ihmiset ympärillesi.

 Suuri maailma odottaa sinua vasta tuolla kaukana.

Usein ajattelinkin minkälainen piipertäjä sinusta tulee vähän ajan kuluttua ja sitten myöhemmin kuin olet jo nuori nainen.

 Oletko määrätietoinen ja avulias kuin toinen siskoistasi vai herkkä ,mietteliäs, kuin isoin siskosi .

Minkälainen sinun tiesi tulee olemaan  tässä maailmassa.

 Olen onnellinen ,että olet saanut hyvät lähtökohdat elämääsi.Kannustavan ja rakastavan kodin.Monia läheisiä ja ystäviä jotka kuuluvat kiinteästi sinun päiviisi. Sinun on turvallista kasvaa tässä perheessä ja näiden ihmisten keskellä. 

Oma Saima-mummoni kirjoitti vuonna 1966  minulle muistokirjaan

seuraavan värssyn

Elosi olkoon kuin puronen 

joka hiljaa virtailee

ja niinkuin kedon kukkanen jota moni ihailee.

Olkoon se minunkin  toive sinun elämällesi.

Elo kuin purolla joka rauhallisesti ja määrätietoisesti uomassaan kulkee.

Välillä se kuitenkin voi mutkitella ja  virrata kovempaa, palaten takaisin kiireettömään lipumiseen.

 Kuin kukka joka kasvaa ylöspäin ,loistaen kauniina ,iloa antavana. Joskus tuulet sitä vähän tuivertaa,

 mutta juuret pitävät sen pystyssä ja ruokkivat sitä ,auttaen sitä kasvamaan täydelliseksi, juuri omanlaiseksi kukaksi.