Vanhene kanssani!

Hääpäivä!

 

 

Tänään on hääpäivämme.

 Vuosia vasta 13 ,mutta yhdessäoloa kuitenkin yli kaksikymmenta vuotta.

 Paljon on tapahtunut näiden vuosien aikana. Elämämme ei todellakaan ole ollut tyhjää tai merkityksetöntä .Iloa ja surua, molempia  on ollut yllinkyllin.

Vihkipäivänä kirkossa oli  kanssamme läheisimmät , rakkaat, juhlistamassa suurta päiväämme. Joukkomme ei ollut suuri ,mutta sitäkin tärkeämpi.

Pappimme puhui meille  rakastamisesta ja siitä miten tärkeätä on sanoa se toiselle päivittäin ,että rakastaa.

 Lause joka tahtoo päivän tuoksinnassa usein unohtua. 

Lause jota toisinaaan pitää liian arkisena sanana, elokuvaterminä ,tuuleen huikattuna sanontana.

Rakastan sinua , niin tärkeä lause joka sisältää niin

 paljon tunnetta, sanoja, elämää. 

Pane minut sinetiksi sydämellesi,

sinetiksi käsivarrellesi.

Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema,

tuima kuin tuonela on sen kiivaus,

sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki.

Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa.

Eivät virrat voi tulvaansa upottaa.

                                 ( Korkea Veisu 8:6-7)

Juuri noin se on :

Rakkaus on väkevä, kiivas, hehkuva.

 Se ei katoa mihinkään .Se pysyy aina.

 

 

 Kolmas nainen :Me ollaan Ne. Se on kuin laulu meistä,

jotka kerran kohtasi....

Vanhene minun kanssani 

 paras on vielä edessä!