Ajankulku
Ajankulun huomaa oikeastaan vasta silloin kun katselee vanhoja valokuvia. Se jos mikä on julma herätys nuoruuden katoavaisuudesta. Peilistä katsoessa sitä ei oikein hahmotakkaan niin hyvin.Joten kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.Enkä suinkaan tarkoita että olisin missään ikäkriisissä. Olen yhtä onnellinen ja tyytyväinen elämän kulkuun nyt kuin nuorempana.
Käteeni osui vanha Kouvola Sanomat, jossa oli kerrottu elämästäni suurperheen äitinä , äitienpäivänä vuonna 1991.
Lukiessa ja katsoessa kuvaa
tuntui että siitä on ikuisuus.Sitä jää mietimään ajan kulkua ja kuinka elämän tilanteet ovat muuttuneet paljon tuosta ajasta. Avioero, uusi avioliitto, uusperheen vanhempana oleminen ja siinä tehtävässä kasvaminen, lasten kasvaminen aikuisuuteen, mummoksi tuleminen, sairastuminen kohdunkaulansyöpään,oman kodin myynti ja uuden hankkiminen.Lukuisat monet muut tapahtumat tuon kuvan ottamisen jälkeen.Kuinka oikeastaan koko elämä on mennyt uusiin uomiin .
Mielipiteet ja ajatukset elämästä ja kasvatuksesta ovat kutakuinkin pysyneet samoina. Tietenkin aika on tuonut mukanaan viisautta ,ajatukset ja mielipiteet ovat iän myöten pehmentyneet.
Edelleenkin toivon että lapset osaisivat kunnioittaa vanhempiaan ja vanhemmat osaisivat olla vanhempia eikä kavereita lapsilleen.
Että lapsille kasvaisi hyvä itsetunto, tuntisivat olevansa tärkeitä ja hyväksyttyjä. Kantaisivat oman minänsä ylpeänä , olisivat vahvoja ja oikeudenmukaisia mielipiteissään. Pystyisivät olemaan ylpeitä siitä mitä ovat tänä päivänä, kun hyvät arvot tuntuvat välillä olevan kadoksissa monelta .
Edelleenkin toivon että lapset osaisivat kunnioittaa vanhempiaan ja vanhemmat osaisivat olla vanhempia eikä kavereita lapsilleen.
Että lapsille kasvaisi hyvä itsetunto, tuntisivat olevansa tärkeitä ja hyväksyttyjä. Kantaisivat oman minänsä ylpeänä , olisivat vahvoja ja oikeudenmukaisia mielipiteissään. Pystyisivät olemaan ylpeitä siitä mitä ovat tänä päivänä, kun hyvät arvot tuntuvat välillä olevan kadoksissa monelta .
Äitinä olen saanut olla onnellinen seuratessani lasten kasvamista aikuiseksi. Monestakin kipuilusta huolimatta kaikki ovat löytäneet paikkansa maailmassa ,
Niinkuin lehdessä olevassa jutussa ,tiiviisti samalla sohvalla, lähellä toisiaan ,
perhe ja suuri sisarusparvi on kasvattanut heistä oikeudenmukaisia,onnellisia aikuisia. Jotka voivat olla ylpeitä omista juuristaan.
Sitä varmaan nuori Sirpakin toivoi
ja uskon että olen onnistunutkin melko hyvin tehtävässäni .
Niinkuin lehdessä olevassa jutussa ,tiiviisti samalla sohvalla, lähellä toisiaan ,
perhe ja suuri sisarusparvi on kasvattanut heistä oikeudenmukaisia,onnellisia aikuisia. Jotka voivat olla ylpeitä omista juuristaan.
Sitä varmaan nuori Sirpakin toivoi
ja uskon että olen onnistunutkin melko hyvin tehtävässäni .
