V-niinkuin
VANHEMMAT
Neljännen adventtisunnuntain , joulukalenterin 22. päivän, omistan rakkaille vanhemmilleni, jo edesmenneille,
ÄIDILLE ja ISÄLLE
Olen istunut jo toista tuntia kone sylissäni, katsonut tuota kuvaa edessäni ,isästä ja äidistä,enkä keksi mitään kirjoitettavaa.
Haikeus ja suunnaton ikävä täyttää ajatuksen,
muistot lapsuudesta,
lapsuuden jouluista muistuvat mieleen.
Sanat ovat tarpeettomia
hiljaisuus ja kiitollisuus
astukoon sydämeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti