2.
Luukku
MUISTO
Aamulla herättyäni
mielessäni oli kaikenlaisia muistoja.
Muistoja lapsuudestani,
vanhemmistani ,
kodeista joissa olen asunut,
tapahtumista joita olen elänyt.
Mieli oli vähän haikea ,
mutta samalla kuitenkin onnellinen,iloinen
Miten rikasta elämäni on ollutkaan.
Miten paljon siihen on mahtunut iloja sekä suruja.
Miten ihania ja rakkaita
ihmisiä ympärilläni on ollut.
Miten paljon rakkaita
ihmisiä on vielä
vierelläni kulkemassa tätä hetkeä,
päivää,
kuukautta
vuotta,
vuosia.
Muistaisin, että nuo muistot ovat muokanneet
minusta juuri tälläisen kun nyt olen .
Yksi rakkaimpia muistojani
on isäni ja hänen viulunsa.
Voin silmissäni nähdä yhä isäni sormet
kun ne kulkivat viulun kielillä saaden
aikaan ihmeelisiä säveliä ja
kuinka turvalliselta
nuo hetket silloin tuntuivat.
Oli vain
isä,
viulu ja
sävel.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti