5.
luukku
ONNI
Onnellinen on hän
joka oppii viihtymään
itsensä ja maailmansa
keskeneräisyyden kanssa.
Onnellinen on hän
joka herää joka aamu
toiveikkaaana ja tarmokkaana
tavoittelemaan
koskaan täyttymätöntä unelmaansa
(Tommy Tabermann)
Valon voima on ihmeellinen.
Ihana aurinko saavutti aamukahvin aikaaan perimmäisen pellon perimmäisetkin sopukat,
juuri ne joita painava sumu
on niin monena aamuna jämäkästi pitänyt otteessaan.
Nyt se kylpee valonhiukkasissa, keräten voimaa taas tulevaan harmauteen .
Se näyttää aivan siltä kuin sen olisi
helppo hengittää kaiken
tuon valoisuuden alla.
Pelto ja
minä
elämme
tänään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti